22. Blogi MATERIAN KYBERNETIIKAN KOSMISET PERIAATTEET

Kolmas Kosmologia
22. Blogi

MATERIAN KYBERNETIIKAN KOSMISET PERIAATTEET


Tähtien (aineen) fuusiotoiminnasta syntyvä säteily pitää yllä mm planeettojen kiertoliike-efektiä ja antaa sille tietyn kvantittuvan rakenteen.

Neutriinokentän liike ylläpitää protonien kvanttilukkiutumisen avulla yleistä vetovoimaa. Jokainen protoni (neutroni) lukkiutuu omaan perustilaansa tuon neutriinokentän läpäisyn "solmukohtana".

Protoneilla on ominaisuutensa, että ne voivat skaalautua lähes loputtumasti, joka luo avaruuskapplaeille, tähdille jne. niiden rakentumisen määrälliset edellytykset. Laatu määräytyy sekä määrän että ympäristön mukaan, joissa ne muodostusvat.

***

Tämä on prosessi, joka selittää massan alkuperän. Universumi on itseään uusiva kiertokulkuun perustuva kyberneettinen koneisto. Sillä on kaiken aikaa menossa aineen kierrätys, jossa galaksien ydinten musta-aukot (kvasaarit) luovat uutta materiaa supersuihkuissaan. Ja toisaalta vetävät puoleensa – ja tuhoavat – jo olevaa ”vanhaa” materiaa.

Mustat aukot ovat protonitehtaita, joiden ajoittain kypsyvissä giganttisissa suihkuissa tapahtuu protonien ja neutronien, sekä heliumin uusioluominen. Tästä tähtien alkiot sitten saavat alkunsa pöly- kaasumuotoisina pilvinä. Niiden jäähtyessa ja päätyessä sopivaan ympäristöön, ne alkavat tiivistyä uusiksi tähdiksi, planeetoiksi jne. muodostaen lopulta myös uusia galakseja. Ja niin kiertokulku jatkuu toistaen jatkumoa eri muodoissaan.


MATERIAN RAKENTUMISEN PALAPELI JA SEN OSAT

Viime aikoina on ”see the Pattern” You Tube sivusto käsitellyt ansiokkaasti aiemmin paljon pohdittua ”eetteri käsitettä” tiettynä substraattina, jonka päälle materian eri muodot ja samoin säteilyn (valon) esiintymät ja muodot voivat rakentua. Itse olen ”eetterin historiaa” julkaissut jo aiemmin ”3 Kosmologian” blogeissani, blogissa 6.
https://mikalogia.blogspot.com/2013_03_11_archive.html

Määritelmän omaisesti esitän tässä, että fotoni on elektronin ja positronin yhtymä, jolla on ns bosoninen rakenne. Kun elektronin ½ miinus  spin  ja positronin ½ plus spin yhtyvät, niin fotonin spin saa arvon 1. Fotonin spin arvo "1" kertoo, että se on kokonainen - bosoni.

Protonin rakenne koostuu 2 positronista ja yhdestä elektronista. Kun spinit + ja – kumoavat toisensa, jää sen spin arvoksi +1/2.
Neutronissa taas on vielä yksi elektroni liittynyt protoniin ”ulkoisesti” ja sen vakaus on jopa, ytimen ulkopuolella, varsin heikko. Se hajoaa spontaanisti noin 14 minuutissa.

Linkki ykkösblogiin: https://mikalogia.blogspot.com/2023_12_04_archive.html

Kenttä ja kenttärakenteet ovat oleellinen osa avaruuden rakenteita
-- Kenttä ja massakato

Kun materia muodostaa rakenteita – yhtyen tai hajoten – sen massat muuttuvat suhteessa taustakentän muutoksiin. Nuo muutokset ilmaistaan fysiikassa sidos- tai hajoamis energioina. Noihin muutoksiin liittyy siis aina massan muutoksia hiukkasten alku- ja lopputilaan verraten.  Tämä on oleellinen tieto massojen ”kenttäperusteista” eli siitä, että kaikessa aineessa on rakenteellisesti mukana tällainen massan kenttäosuus. Tästä voi johtaa päätelmän, että kaikki massa on ’alkuaan’ kenttäperusteista.

Olen saanut itselleni varmuuden, että spin ilmiöllä ja/tai kenttärotaatiolla on oleellinen osuus gravitaatioilmiön muodostumisessa. Tällä perusteella on mahdollista ja järkevää selittää myös se ”puuttuva massa”, jota galaksien pyörimisen ”ylimäärässä” on voitu havaita. On erittäin todennäköistä, että suurten galaksien pyöriminen itse – kaikkine osineen - aiheuttaa tämän kysymyksiä herättäneen ”liikapyörimisen”. Tai oikeammin siis sen lisägravitaation, joka estää galakseja hajoamasta ulommaisten tähtiensä (ym) voimakkaasta liiketilasta johtuen.

Sama ilmiö on syynä siihenkin, että Kuu loittonee Maasta vähitellen, koska maapallon vetovoima heikkenee vuorovesikitkan vaikutuksesta johtuen.

Olen tästä kirjoittanut jo vuosia sitten ”3. Kosmologian” kolmannessa blogissa.
3. Kosmologia : 3. KOSMOLOGIA OSA 3

Toinen blogi, jossa selkeästi ”Maa – Kuu” systeemistä on blogi 8.
https://mikalogia.blogspot.com/2013_03_20_archive.html


TAUSTAKENTTÄ muodostuu neutriinoista ja muista alkeisrakenteista, jotka osallistuvat siihen  massan muodostukseen joka aina havaitaan, kun alkeishiukkaset sitoutuvat toisiinsa tai kun ne vastaavasti hajoavat. Hajotessaan erilleen hiukkaset ottavat itseensä sidosenergiaansa vastaavan massan ja se sitoutuu hiukkasiin pyörimisliikkeen muodossa.

Hiukkasten yhtyessa tapahtuu niin, että ne ikään kuin putoavat perustilaansa, jolla on alempi energiatila tässä yhtymässään. Näin ollen on ymmärrettävää, että materian muodostuessa se tavallaan ”tekee sen mielellään”. Aineen rakentumiselle on näin ollen olemassa energeettisesti ”edullinen” houkutteleva peruste.

Tähän vaikuttaa ratkaisevasti se kosaminen ja termodynaaminen ympäristö, jossa ainekset voivat rakentua ja muodostaa avaruuskappaleita. Ja dialektisesti näissä myös määrä muuttaa laadun. Eli, kun massaaa on kertynyt tietyn rajan yli, muuttuvat esimerkiksi planeetat tähdiksi. Se vaatii Jupiteria kohtalaisesti suuremman massan, että kappleen ydinreaktiot pääsevät syntymään.

Synnyttyään tähtien lämpötilat kohoavat jo erittäin korkeisiin lämpötiloihin, jotka sitten auttavat ydinreaktioiden ylläpitoa. Tähdillä on omat ikänsä ja kehitysvaiheensa ja ne voivat lopulta muuttua esimerkiksi valkoisiksi tai punaisiksi kääpiöiksi, joiksi niitä on astrtonomiassa kutsuttu.

Kaikissa näissä edellä esitellyissä materian muutosprosesseissa tapahtuu jatkuvasti myös valon ja säteilyjen muodostumista. Tästä kosmisesta galaksien ja tähtien säteilystä tulee lopulta, kun äärimmäisitä etäisyyksistä puhutaan, myös viimein sekin kosminen valotausta, jota kosmiseksi taustasäteilyksi on sen 1965 löydyttyä on alettu kutsua.

Kosminen taustasäteily on galaksiavaruuden luonnollista ominaissäteilyä, joka siis on koko kosmoksen keskimääräistä ”loppusäteilyä”, joka on tyyppilämpötilaan n. 2,73 Kelvin asteeseen jäähtynyttä säteilyä. Se on säteilyä, josta on mahdollista muodostaa kuvaa myös avaruuden keskitiheydestä – kaikkein suurimmissa mittasuhteissaan. Nyt näyttää siltä, että Webb teleskooppi on jo osoittanut, että avaruus jatkuu samantapaisin rakentein yhä ulommaksi – mistä tahansa pisteestä tarkastellen. Tässä kannattaa mainita sekin, että niin sanottu Olbersinparadoksi ilmenee ja tulee selitetyksi täysin juuri kosmisen säteilytaustan ilmaisemassa muodossa.
Joten voidaan sanoa, että tuo kosminen taustasäteily on äärettömyyden hehkua.


Tuo pseudopallo on topologisena rakenteena ainoa, jonka pyöriessä tapahtuu vetoa tuon leveimmän kohdan, ekvaattorin, alueella. Sen johdosta jos/kun aineen atomistinen oikea malli perustuisi tuolle perustalle, tulisi painovoimalle eli gravitaatiolle luonnollinen selitys. Sama pätee, jos nuo puolikkaat otetaan erikseen, kuten elektronissa ja sen vastahiukkasessa, niin nekin aiheuttavat kosmisen neutriinokentän läpivirtauksen.

Tällä voidaan selittäå sekä sähkövoima että samalla perustalla myös gravitaatio.

Protoneissa ja neutroneissa tuo virtaus on minimitilassaan. Mutta se kasvaa osien yhtyessä likimain rajattomasti, kuten on nähtävissä, kun avaruuskappaleita verraten tarkastelleen. Lopputulema, jossa aine romahtaa mustaksi aukoksi, tapahtuu se, että tuota pseudopallon pintaa mukailevat SÄIKEET romahtavat, koska niiden kierre rakenne voi tuolloin oieta - ja seurauksena voi syntyä sellainen aineet tila, jossa kaikki ns tyhjä tila poistuu ja aine tiivistyy todella paljon. No, saapa nähdä koska tutkijat äkkäävät, että kaikkia selitysmuotoja ei ole todellakaan vielä tajuttu ottaa tutkinnan kohteiksi?

Tämä blogi päättyköön tähän. Jatkoa seuraa, kun taas asiat kypsyvät tarpeeksi. MK

Kolmannen Kosmologian peruslähtökohta on, että äärettömän kosmoksen olemuksen muodostavat yhtenäinen ja tasalaatuinen taustasäteilykenttä, sekä miljardien vuosien kiertokulussa itsensä uudistava materia. Materia ja energia eivät koskaan katoa kosmisissa prosesseissa, vaan ne noudattavat materian häviämättömyyden lakia - joka sallii niiden muuttua toinen toisikseen, tai olomuodoistaan toisiin, loppumattomassa kosmisessa kierrossaan.