Painavia perusteita uuteen kosmologiaan (Alku 2012)
Motto: Steven Weinberg: ”Kolme ensimmäistä minuuttia” s 173:
”Yritys ymmärtää maailmankaikkeutta on yksi niistä harvoista asioista jotka nostavat ihmiselämän hiukan farssin yläpuolelle ja antavat sille vähän tragedian arvokkuutta.”
MATERIAN KOSMINEN KIERTO eli ”KOLMAS KOSMOLOGIA”
Kriittinen vaihtoehto nykykosmologian perusteiden ”löysään” tieteellisyyteen.
Oheinen kuva esittää kaaviona sellaisen kosmologisen prosessin, joka vastannee paljon nykyistä paremmin sitä tieteen ihannetta, jossa tieteellisen teorian tehtävänä tulee olla havaittujen ilmiöiden sellainen selittäminen, että aidon tieteellinen selitys todella lisää näiden ilmiöiden – niin yleistä – kuin myös yksityiskohtaista ymmärtämistä.
Materian kosmisen kiertokulun periaatekaavioEdellä esitetyssä kaaviossa näkyvät ne reaaliset kosmiset prosessit, sekä ne itseohjautuvat astrofysikaaliset tapahtumasarjat, jotka kybernetiikkaan perustuvan mallin puitteissa hyvin ymmärrettävästi antavat kosmologisen selitysmallin, joka ei missään vaiheessa jätä pulaan, kuten nykyinen ”alkuräjähdysmalli” ilmiselvästi – ja monin tavoin – tekee. Uusi malli lähtee siitä, että ei ole olemassa minkäänlaista ’tieteellistä välttämättömyyttä’ etsiä universumin olemassaololle jonkinlaista keinotekoista yksittäistä alkua.
Se kosmologian nykysuuntaus, jossa oletetusta ’yhden alun alkuräjähdyksestä’ voitaisiin selittää koko kosmoksen jonkinlainen lineaarinen kehitys alkutilasta nykyiseen ”kypsyyteen”, saattaa koko tieteenalan merkilliseen (ja tarpeettomaan) hämmennyksen ja sekavuuden tilaan. Jouduttuaan epätieteellisten spekulaatioiden temmellyskentäksi ’pimeine aineineen’ ja ’pimeine energioineen’, kosmologia on nyt vieraantunut siitä tieteen ihanteesta, josta jo mainittiin, että sen tulee aidosti lisätä todellisuuden ilmiöiden tieteellistä ymmärtämistä. MK. 7.4.12
Video 1.
PLASMA COSMOLOGY VS BIG BANG MYTHOLOGY EXPLAINED
https://www.youtube.com/watch?v=gK6zHysxoCo
Tuo video kannattaa todellakin katsoa sen runsaan dokumentaation ansiosta.
Omia kommenttejani:
Materian kiertokulun lähtöperiaatteet ovat säieteoreettiset. Kun aine joutuu jättiläismäiseen mustaan aukkoon, sen kierteinen säie rakenne oikenee "yksiulotteiseksi" - ja tässä tilassa galaksin ytimen musta-aukko "jättipuristin" tekee säieolioista yhdenvertaisia.
Sitten, kun määrätty 'kertymätiheys' tai vaihe on saavutettu, "räjähtää" ulospäin valtaisa suihkupurkaus - kuin giganttinen geyshire. Tässä purkaussuihkussa tapahtuu vedyn ja heliumin 'uusioluominen'. Kun säiesuihku jäähtyy - ja sen 'ulkoinen paine' pienenee - syntyy myös ns. kaksostumista (vrt. kiteiden kaksosmuodostus). Tällainen kahden säikeen 'yhteensulautuminen' muodostaa vedyn synnyn perustan: Kahden 'positiivisen elektronin kaksonen' voi saada näin pysyvän 'protoniksi lukkiutuneen' muodon, kun se 'yhteyttää' itseensä vielä energiaansa vastaavan suurienergisen negatiivisen elektronin.
Edellä tarkoitan viittausta "3. Kosmologian" 1. blogiin.
Kuva 1.
Yläpuolella radiogakaksi Herkules A. Kuva 1
Alla on Centaurus A ja sen alapuolella vielä yksityiskohtaisempi kuva sen suihkusta. Kuvat 2. ja 3.
Kuva 3.
________
Muistiinpanoja:
Mika Kovin: Edellä on esitetty yksinkertainen malli vedyn kosmisesta luomisesta. Saman prosessin variaationa syntyy myös joukoittain neutroneja. Tässä teoriahahmotuksessa on lähtökohtana sellainen hiukkaskuva, että neutroni on oikeastaan vedyn "varsinainen perustila", jonka radioaktiivinen luonne johtuu siitä, että protoniin (lähelle) sidottu elektroni on varsin löyhästi tähän sitoutunut, jos vertausperuste on itse protonin erittäin vakaa 'omasidos'. Mutta kuten havainnoista on voitu todeta, osa neutroneista jää pysyviksi niin, että ne yhdessä protonien kanssa sitoutuessaan, muodostavat havaitun määrän heliumia. (Neutraali vety on sitten myöhäisemmän ja 'vähäenergisemmän' vaiheen tulosta.) Ja, kuten tunnettua, muut alkuaineet rakentuvat tavallaan vedyn ja heliumin 'peruspalikoista'.
Mika Kovin: Yllä esitetty materian 'luomisen kiertokulkumalli' antaa myös selvän ja yksinkertaisen kuvan, joka jo luonnostaan selittää 'antimaterian ongelman'. Kun jo lähtökohdittain ymmärretään (ja myönnetään) universumin itsensä uudelleenluova ja ylläpitävä kyberneettisesti itseohjautuva (autopoieettinen) luonne, ja se tosiasia, että vain ne täten luodut ja 'uudelleenluodut' materiahiukkaset, jotka eivät jo muodostuessaan ole niin sanottuja 'antihiukkasia', voivat jäädä 'elämään', niin voidaan myös loogisesti päätellä, että ns. antimateria (tai antihiukkaset), jotka eivät ole edellä kuvattuja protoneja, neutroneja tai elektroneja, tuhoutuvat säteilyksi (annihiloituvat) jo lähtötilanteessa. On melko helppoa edelleen päätellä, että monet niistä valtaisista gammapurkauksista, joita saapuu eri puolilta kosmista syvyyttä, ovatkin jälkiä yllä kuvatuista materian luomisprosesseista.
Mika Kovin: Kun vielä otetaan huomioon, että edellä on esitetty sellainen uusi materian säieteoreettinen 'lähtökuvaus', että se yksinkertaistaa tätä nykyään ylen 'epäkonkreettista' ja monimutkaisen abstraktia alaa oleellisesti, puuttuu enää (perustetasolla) vain riittävästi reaalista prosessia kuvaava, sekä riittävän yksinkertainen 'visuaalistyyppinen' atomistinen säiemalli. Mallilta voitaisiin edellyttää myös sellaista konkretiaa, että se samalla selittää uudella - ja entistä yksinkertaisemmalla tavalla, atomien (jo sinänsä varsin kattavasti tunnetut) mikro-ominaisuudet. Niin ikään uudesta mallista tulee saada tyhjentävästi selitettyä 'aine-energian' mikrorakenteeseen kätkeytyvä kyky lähes äärettömään, mutta kuitenkin kvanttiutuneeseen joustavuuteen.
Mika Kovin: Jos tällainen uusi materian rakennemalli vielä pystyisi selittämään ymmärrettävällä, mutta myös konkreettisella tavalla gravitaation ja samalla luomaan yhtenäisen perusteen koko fysikaaliskosmiselle maailmankuvalle - niin mitäpä muuta itse mallilta voisi vielä vaatia? Olen edellä kuvatun kaltaista mallia viime vuosina rakennellut. Nyt siitä puuttuu varsinaisesti enää 'julkaisualusta'. On mahdollista, että kokonaisuuden esittely tapahtuu lähiaikoina.. Aloin blogisarjan julkaisun asiasta jouluaattona 2012. Nyt blogeja on jo 18 ja 19:s suunnitteilla.
Mika Kovin: Kaikki edellä esittämäni kommentit ylläolevaan kaavioon liittyen, on tarkoitettu lähinnä vain kuvaamaan galaksinytimien ja kvasaarien perustavaa 'luomistoimintaa'. Itse kosminen kiertokulkuhan on tietysti sitten suurelta osin myös hyvin pitkäkestoista. Ja tässä niin sanotussa "laajassa kosmisessa kierrossa" on sitten lukemattomia variaatioita ja eri tasoisia ja kestoisia, sekä tavalla tai toisella kyberneettisiä, kiertoprosesseja. Tämän laajan ja prosessina ikuisen "kosmisen näytelmän" näemme sitten juuri mainioilla uusilla välineillämme. Tähän 'laajaan prosessiin' kuuluvat oleellisesti myös materian rikastumisen ja siis alkuaineiden raskaampien kombinaatioiden synty, supernovat jne. Sekä tietysti myös lopulta ne edellytykset, jotka mahdollistavat itse elämänkin.
Kuva 4.
M 87 ja sen kuuluisa suihku, jonka olemus ja materiasisältö kiinnostavat.
Mika Kovin: Edelliseen on pakko liittää vielä huomautus tähtien synnystä, joka on yllä olevassa kaaviossa kyllä "nähtävissä", mutta jonka selitys vaatii tietysti tarkempaa ja pohdiskelevampaa kuvausta. Tähtiähän syntyy edelleenkin jatkuvasti galaktisissa prosesseissa. Tähtien synty tapahtuu kosmisen pölyn ja kaasun gravitaatioluhistumisissa. Prosessin oleellinen sisältö liittyy sellaiseen omaksumaani näkemykseen, että kaiken "galaktisen" itseohjautuvan prosessoinnin "moottoreina" ja lähtökohtina toimivat vuorovaikuttaen gravitaatio ja entropia. Vain näiden yhteispelillä "kosminen ikiliikkuja" kykenee ylläpitämään oman toiminnallisen 'järjestyksensä'. Kosmos = järjestys. Tällaista kuvaa on jo jonkin verran pohdiskeltu myös viime vuosikymmenten eräissä teoretisoivissa teoksissa, kuten URSA:n julkaisemassa John Gribbin'in "Syvä yksinkertaisuus", tai myös jossain merkityksessä mm. teoksessa Gaia ja "Gaian kosto" (James Lovelock). Samantapaista suuntautumista kosmologiassa on ollut runsaasti myös vanhemmassa (esi- big-bang) tutkimuksessa. Muun muassa voi mainita vaikka ruotsalaisen Svante Arheniuksen, Fred Hoylen jne.
Julkaisut Google plus sivulla tulevat jatkumaan edelleenkin. Tässä julkaisen "muistiinpanon" ja siihen tehdyt omat kommenttini 17. blogina. Muistiinpanot olen tehnyt jo varhain julkaisun edistymisen myötä.
Sitten on vuorossa se 18. Blogi, jossa tulee aivan uutta pohdiskelua, uudenlaisen teorian tarkentuvaa yhteenvetoa.
(Pohdiskelen asiaa uuden käsitteen "Kiihtyvyysloukku" .. kannalta. Vaikuttaisi, että sillä on suuri selittävä merkitys, kun sitä soveltaa massan olemukseen ja gravitaatioon). 23.5. 2015. MK
PS. Oheinen kuva liittyy Kiihtyvyysloukku-käsitteeseen, mutta sillä on tätä paljon laajakantoisempi
merkitys, joka kuuluu osana gravitaation selitykseen.
